Yhteisöllisyyden ylläpitäjä

Santahaminassa 15.6.2022 järjestetyssä kotiuttamisjuhlassa palkittiin korpraali Jami LaasioYhteisöllisyyden ylläpitäjä -Rautasormuksella”.  Huomionosoitusta oli luovuttamassa VETRES-toimikunnan varapuheenjohtaja Matti Passi (puhumassa) ja sotaveteraani Kaarlo Martikainen (kuvassa Jami Laasion takana)

Kaatuneitten muistopäivä sunnuntai 15.5.2022

Hietaniemen sankariristille laskivat seppeleen Tasavallan presidentti, valtioneuvosto, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos, Kaatuneitten Omaisten Liitto, veteraani- ja maanpuolustusjärjestöt sekä Helsingin kaupunki.

Veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen seppeleenlaskivat Sotilaskotiliitto, Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri ja Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö. Seppelettä kantamassa Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Vesa Sundqvist.

Malmin hautausmaan Pro Patria -muistomerkille laskivatseppeleen puolustusvoimat, seurakunta ja Sotien 1939 – 1945 veteraaniperinteen alueneuvottelukunta. Alueneuvottelukunnan seppeleen laskivat sotaveteraani Veikko Ilmasti ja Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin hallituksen ja alueneuvottelukunnan jäsen Heidi Aho.

Alueneuvottelukunnan kevätkokoukseen osallistui 18 jäsenjärjestön edustajaa

Sotien 1939 – 1945 Pääkaupunkiseudun veteraaniperinteen alueneuvottelukunnan kevätkokous pidettiin keskiviikkona 30.3.2022. Paikalle oli saapunut 18 jäsenjärjestön edustajaa.

Kokouksessa päivitettiin alueneuvottelukunnan kokoonpano, hyväksyttiin vuoden 2021 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tiedotettiin tulevista tapatumista.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidonlaitoksen johtaja eversti Petteri Kajanmaa piti erittäin mielenkiintoisen esitelmän Ukrainan ja Venäjän sodasta. Esitelmä herätti kuulijakunnassa runsaasti kysymyksiä ja keskustelua.

Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen Nina Schleifer kertoi valmisteilla olevasta dokumenttielokuvasta Kauaskatseinen Mannerheim. Näimme myös elokuvan trailerin.

Elokuvan kutsuvierasnäytäntö ja verkostoitumistilaisuus järjestetään Keskuskirjasto Oodin Maijansalissa 2.6.2022 klo 17.00 – 21.00.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita 50 Pääkaupunkiseudun veteraaniperinteen alueneuvottelukunnan jäsenjärjestöjen edustajaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen 9.5.2022 mennessä sähköpostiin vapaussota.helsinki@gmail.com tai 040 500 6138 / Nina Schleifer. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava mahdollisesta ruoka-allergiat.

Kuvat Antti Matilainen

Yhteisöllisyyden ylläpitäjä palkittiin 15.3.2022

Veteraanijärjestöt esittivät Puolustusvoimille ja Rajavartio­laitokselle vuonna 2018 mahdolli­suutta jakaa perinne-esine, ”Rautasormus”, joukko-osastoissa kotiuttamisten yhteydessä. Tavoitteena on siirtää nuorisollemme tietoi­suutta sotasukupolven roolista ja merkityk­sestä Suomen itsenäisyydelle. Rauta­sormus ja siihen kuuluva kunniakirja jaetaan joukko-osaston valitsemalle ikäluokan varusmiehelle, joka edustaa saapumiserässään ”Yhteisölli­syyden ylläpitäjää”.

Santahaminassa sijait­seva Kaartin Jääkärirykmentti tuli Veteraani­perinteen alueneuvottelukunnan ja Upin­niemessä sijaitseva Rannikkoprikaati Espoon Sotaveteraanit ry:n vastuulle.

Espoon Sotaveteraanit ry luovuttivat 15.3.2022 Rannikkoprikaatista kotiutuvalle korpraali Emil Visurille rautasormuksen. Kuvassa vasemmalla puheenjohtaja Hannu Väisänen ja Visurin oikealla puolella Olli Ollila.

Talvisodan päättymisen muistotilaisuudet 13.3.2022 Helsingissä

Talvisodan päättymistä muistettiin Helsingissä sunnuntaina 13.3.2022 vielä koronarajoitusten varjossa.

Kasarmitorilla laskettiin kaupungin, varuskunnan ja veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen seppele Kansalliselle Talvisotapatsaalle.

Seppelepartiossa olivat varuskunnan päällikkö eversti Asko Kopra, pormestari Juhana Vartiainen, valmiuspäällikkö Minna Liimatainen, sotaveteraanit Veikko Ilmasti ja Rainer Kollin sekä varuskunnan komendantti Mika Romppanen.

Lippulinnaa ei rajoituksista johtuen asetettu. Suomen lipulle lippuvartion asetti Helsingin Seudun Reserviläispiiri.

Lipunkantajana Marko Nikkanen ja airueena Juha Martikainen ja Samuli Ehn

Kasarmitorin seppeleenlaskun jälkeen laskettiin seppele Hietaniemen Sankariristille ja Marsalkka Mannerheimin hautapaadelle.

 

Muistotilaisuus Ässän muistomerkillä 13.3.2022 klo 13.00

Helsingin kaupunki, varuskunta, veteraanit ja Ässän rykmentin perinnetoimikunta laskivat seppeleet Ässän muistomerkille.

Veteraanien seppeleen laskivat sotaveteraani Harry Kuisma ja Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin perinneyhteyshenkilö eversti evp Petteri Rokka. Rokka piti tilaisuudessa myös juhlapuheen.

Ässä rykmentin seppeleen laskivat perinnetoimikunnan puheenjohtaja Ilpo Valtaoja ja Tuija Koivu

 

Suomen Isovanhemmat ry, helsinkiläiset veteraanijärjestöt ja Lotta Svärd Säätiö järjestivät Temppeliaukion kirkossa Sininen hetki -yhdessä konsertin klo 13.03 alkaen.

Temppeliaukion kirkko täyttyi ääriään myöten. Waltteri Torikka, Taina Piira, Tuomas Hoikkala, Janne Hovi ja Tapani Tiitu tarjosivat korkeatasoisen musiikkikattauksen. Juontajana toimi Aarno Cronvall. Konsertin jälkeen konserttiyleisölle tarjottiin Helsinki – Santahamina sotilaskodin toimesta munkkikahvit.

Alueneuvottelukunnan syyskokous 16.12.2021

Alueneuvottelukunnan syyskokous pidettiin 16.12.2021 Insinöörit-Ekonomit -talossa.

Alueneuvottelukuntaan hyväksyttiin uusina jäseninä seuraavat yhdistykset;

  • Veljesapu-Perinneyhdistys ry
  • Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry

Alueneuvottelukunnan puheenjohtajaksi vuodelle 2022 valittiin Helsinginj Kadettipiirin Timo Pöysti ja varapuheenjohtajaksi Etelä-Suomen Kiltapiirin Aarne Krogerus.

Alueneuvottelukunnan kevätkokous päätettiin pitää keskiviikkona 30.3.2022 klo 17.00.

Alueneuvottelukunnan kevät- ja syyskokous

Alueneuvottelukunnan kevät- ja syyskokoukset pidetään tiistaina 24.11.2020 klo 17.00 alkaen Pasilassa veteraanijärjestöjen toimitilassa.

Koronarajoitusten takia paikalle voi tulla korkeintaan 10 henkeä. Muut jäsenet voivat osallistua Teams:n välityksellä.

Kokousasiakirjat jaetaan etukäteen tutustumista ja lausuntoa varten.

Kokouskutsussa annetaan tarkemmat osallistumisohjeet.

Perinnetapahtuma Taivaskalliolla

Koronaepidemia on sekoittanut pahasti perinnetapahtumia keväästä 2020 lähtien. Pääsääntöisesti kaikki tapahtumat on jouduttu perumaan.

Keskiviikkona 30.9.2020 Mäkelänrinteen lukion historiakurssilaiset tutustuivat Taivaskallion sotahistoriaan.

Eversti evp Ahti Lappi esitelmöi Helsingin ilmapuolustuksesta 1939 – 1944. Sotaveteraani Jorma Kuokka puolestaan kertoi omista sotakokemuksistaan. Hän osallistui 17-vuotiaana 1944 Kotkan ilmapuolustukseen.

Nuoret olivat erityisen aktiivisia ja kiinnostuneita, erityisesti Jorman kokemuksista. Nuoret halusivat tietää pelkäsivätkö nuoret ilmatorjuntamiehet pommitusten aikana. Myös nuorten sotilaspoikien mielialat ja yhteenkuuluvuuden muodostuminen kiinnostivat nuoria.

Kunnianosoitus Sotilaspoikien ja pikkulottien muistopaadella 25.8.2019

Sotilaspoikien ja pikkulottien perinnekillan jäsenet kokoontuivat sunnuntaina 25.8.2019 Käpylän Taivaskalliolle kunnioittamaan sotilaspoikien ja pikkulottien arvokasta työtä ja uhrauksia sotiemme 1939 – 1945 aikana. Kesäpäivää alueella viettäneet ihmiset seurasivat mielenkiinnolla tapahtumaa.

Killanpuheenjohtaja Hannu Saloniemi piti puheen ja laski kukat sotilaspoikien ja pikkulottien muistopaadelle. Killan lipulla oli Olli Sorvettula ja kunniavartiossa Heikki Hälikkä ja Kaarlo Männistö.

Alla puheenjohtajan puhe ja muutamia kuvia tapahtumasta.

 

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, pikkulotat ja sotilaspojat, hyvät ystävät

Tänä syksynä tulee kuluneeksi 75 vuotta sotilaspoikien ja pikkulottien järjestöjen kieltämisestä ja toiminnan julistamisesta laittomaksi. Näin joutui 19. syyskuuta 1944 solmitun raskaan välirauhan ehtona isänmaamme tekemään Neuvostoliiton vaatimuksesta. Sotilaspoikien järjestö lakkautettiin 24. syyskuuta 1944. Lottajärjestön maamme hallitus määräsi lakkautettavaksi 24. marraskuuta, jolloin myös pikkulottien toiminta piti lopettaa. Vihollisemme oli oivaltanut, kuinka valtava merkitys suojeluskuntien ja lottien, mutta myös sotilaspoikien ja pikkulottien toiminnalla oli ollut isänmaamme puolustuskyvyn ja puolustustahdon ylläpitäjinä.

Vaikka te sotilaspojat ja pikkulotat tulitte julistetuksi lähes rikollisiksi, ei teidän halunne tehdä työtä isänmaan yhteiseksi hyväksi sammunut. Te jälleenrakensitte maan, koulutitte lapsenne todellisen sivistysvaltion kansalaisiksi ja loitte Suomesta maailman parhaan asuinpaikan sen asukkaille. Olen varma, että teitä auttoivat omissa järjestöissänne saadut kokemukset yhdessä toimimisesta, oman työn tarpeellisuuden ymmärtämisestä ja kaverin auttamisesta. Nuoruutenne vuosina ei sodanaikaisesta toiminnasta ollut soveliasta puhua, mutta te että unohtaneet. Kun sitten 1990-luvulla kylmä sota oli hetkellisesti ohi, kokoonnuitte uudelleen yhteisen lipun alle. Nyt oli tullut aika muistella menneitä, oppia edelleen ymmärtämään tätä merkillistä maailmanmenoa esitelmätilaisuuksissa, iloita yhdessä retkillä ja juhlissa ja tukea veljien ja sisarten jaksamista elämän kaartuessa kohti iltaa.

Te halusitte siirtää kokemuksianne ja tietoa toiminnastanne jälkipolville. Sitä työtä kiltamme on tehnyt monin tavoin ja tulee tekemään, niin kauan kun toimintamme jatkuu. Täällä Taivaskalliolla, jatkosodan aikaisen ”Taivas”-ilmatorjuntapatterin keskellä on meille tärkeä muistomerkki, vuonna 2011 paljastettu muistopaatemme. Den berättar okså om samarbetet mellan vår systergittet Mellannylands Soldatgossar och Flicklottor rf och vårtgillet. Kuten omat järjestömme, myös tämä muistopaasi on kokenut epäoikeudenmukaista kohtelua, mutta se seisoo entistä vankempana muistuttamassa jälkipolville isänmaamme parhaaksi tehdystä työstä.

Laskemme nyt muistopaaden juurelle kukkalaitteen paaden paljastamisen kahdeksannen vuosipäivän merkeissä.

Hannu Saloniemi, puheenjohtaja

KUNNIANOSOITUS MANNERHEIMIN RATSASTAJAPATSAALLA 4.6.2019

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö järjesti muistotilaisuuden Mannerheimin ratsastajapatsaalla 4.6.2019 klo 9.30 alkaen.

Juhlapuheen piti perinnesäätiön puheenjohtaja kenraalimarjuri Juha-Pekka Liikola. Hän laski seppeleen yhdessä säätiön hallituksen jäsenen Vera von Fresenin ja Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Haukilahden kanssa.

Kenraalimajuri Liikolan puhe;

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät läsnäolijat!

Tänään tulee kuluneeksi 152 vuotta Carl Gustav Emil Mannerheimin syntymästä. Marsalkan muistoa kunnioitetaan monin tavoin. Myös Puolustusvoimien Lippujuhlaa vietetään juuri tänään Marsalkan kunniaksi.

Suomen Marsalkka Mannerheim eli vaiherikkaan ja pitkän elämän. Hän palveli venäjän armeijassa 30 vuotta ja lähes saman ajan hän vaikutti Suomessa. Hän ratsasti tiedusteluretken Aasian halki, hän osallistui useisiin sotiin ja menestyi niissä kaikissa. hänet tunnettiin Euroopan seurapiireissä ja hoveissa, hän oli aristokraatti, sotilas, valtiomies, kosmopoliitti, nykyään sanottaisi eurooppalainen ja samalla hän oli ennen kaikkea suomalainen. Muuten hän ei olisi palannut isänmaahansa kun elämä Venäjän vallankumouksen takia tsaarin upseerina kävi mahdottomaksi.

Täällä kotona hänelle kasattiin valtavat vastuut itsenäisen Suomen sotien ylipäällikkönä, valtionjohtajana ja presidenttinä. Hän oli osaltaan yhdistämässä kansaamme juuri silloin kun hädän hetket olivat suurimmat. Ja loppujen lopuksi hän sotien viimeisillä hetkillä oli mukana luotsaamassa maatamma irti sodasta rauhaan, joka onkin siitä lähtien jatkunut katkeamatta.

Vaikka hän oli aristokraatti ja siksi ihmisenä ehkä etäinen, hän oli kaikkien kunnioittama. Kunnioitus on jatkunut näihin päiviin asti ja jatkuu edelleen. Syy on varmaan se, että kukaan muu yksilö ei ole vaikuttanut maamme olemassaoloon niin voimakkaasti kuin Mannerheim. Häntä koskeva tutkimus, uutisointi ja kirjallisuus jatkuvat elävänä, joskus ehkä hieman asialinjasta poikkeavanakin. Tämä kertoo suosiosta ja jopa ihailusta. Marsalkka vaikuttaa ehtymättömältä kirjallisuuden ja tutkimuksen lähteeltä.

Mannerheimin muiston vaaliminen on tärkeää, ehkä tärkeämpää kuin aikaisemmin, sillä Marsalkan entiset alaiset ovat poistumassa keskuudestamme. He ovat osanneet kertoa kuinka tärkeää kansan yhtenäisyys on vaikeina aikoina. Historiamme, johon Mannerheim niin voimakkaasti vaikutti, osoittaa kuinka vaikeimmistakin hetkistä on selvitty yhteisen tahdon ansiosta. Siinä meillä on esimerkkiä noudatettavaksi.